Jamalin Nenetsian nimessä oleva sana Jamal merkitsee nenetsin kielellä ”maan ääriä”. Alueella asuu 520 000 ihmistä joista alkuperäiskansana eläviä nenetsejä 30 000. Nenetsin ovat suurin samojedikansa joka luetaan yhä evankeliumille saavuttamattomiin kansoihin Pohjois-Venäjällä.

Nenetsien keskuudessa miesten keskimääräinen elinikä on 45 vuotta. Poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä harjoittavista nenetseistä monet asuvat läpi vuoden teltoissa tundralla. Alkoholismi, eristyneisyys ja toivottomuus johtavat monesti itsemurhiin ja tuhoavaan elämäntapaan.Heidän kielessään ei ole sanoja kuten armo, rakkaus, kiitos tai anteeksisaaminen. Heillä on shamanismista tulleita käsityksiä hengistä, kirouksista, kohtalosta jne. Venäjä ortodoksikirkon he ovat kokeneet vain venäläisten uskonnoksi.

Satu ja Ian Cottrell ovat tehneet jo vuosien ajan työtä nenetsien hyväksi tuottaen ja vieden heille evankelioivaa nenetsikielistä kirjallisuutta ja äänitteitä. Nenetsien tavoittaminen on hyvin haastavaa olosuhteiden tähden joissa nenetsin elävät. Tundralla elävät paimentolaiset muuttavat jatkuvasti asuinpaikkaansa ja lapset otetaan herkästi kouluista pois koska tundralla tarvitaan myös heitä.

Osallistuaksemme tähän työhön tiimimme teki kolmenviikon matkan nentsien pariin tavoiteena viedä evankeliumi heille.

Kohteemme oli Antipajutan ja Gydan kylät. Antipajuta on n 3000 asukkaan kylä johon eivät edes paikalliset tunnu mielellään menevän. Talot ovat rakennettu paalujen varaan koska vieressä virtaava joki saattaa tulvia ajoittain koko kylään. Viemäröintiä ei myöskään ole ja siksi kaikki jätökset ovat vahvasti ”läsnä” joka paikassa. Pitkät ”lankkutiet” ovat monesti ainoita kulkumahdollisuuksia. Henkilöautolla on mahdoton ajaa, hyttysparvet ovat lämpimällä säällä heti paikalla. Kaupoista ei löydy juomavettä,  leipomosta saa vain yhdenlaista leipää ja aina välillä joko sähkön- tai vedentulo yhtäkkiä  katkeaa.

Täällä ovat kuitenkin nenetsit joiden nimi merkitsee suomeksi - ihmistä. Täällä ovat ihmiset joista  maksettiin yhtä kallis hinta kuin jokaisen suomalaisen, venäläisen tai amerikkalaisen sielusta.

Pääsimme vierailemaan ehkä kolmessakymmenessä nenetsikodassa. Saimme julistaa ja kertoa heille evankeliumia Jumalan rakkaudesta ja ainoasta pelastajasta Jeesuksesta. Saimme myös nähdä kuinka evankeliumin ihmeellinen voima avasi sydämet vastaanottamaan Jeesuksen. Saimme rukoilla aikuisten ja lasten puolesta. 

Saimme puhua ja laulaa paikallisessa Kalastajien juhlassa johon oli kokoontunut kutsuvieraita jopa Moskovasta asti. Tilaisuuden alussa paikalla  kolmisensataa kuuntelijaa jotka saivat juhlapuheiden ohella kuulla myös evankeliumia Jumalan rakkaudesta. Tämä tosin hermostutti joitakin vaikuttajia koska tilaisuuden avaussanoissa toivottiin juhlan olevan mieleen paikallisille ”jumalille”. 

Mutta Jumalan sana ei ole kahlehdittu ja kuka voi estää Herraa toteuttamasta omaa sanaansa – ”Tämä valtakunnan evankeliumi on saarnattava kaikesssa maailmassa todistukseksi kaikille kansoille ja sitten tulee loppu.”

Gydan kylässä jonne oli mentävä toista tuntia helikopterilla Jumala avasi meille kylän kulttuuritalon ovet ja saimme pitää lastenkokouksen ja evankeliointikokouksen. Kulttuuritalon johtaja tuli itse ehdottamaan tätä nähtyään kun pihalla laulaessamme ihmiset kokoontuivat kuuntelemaan meitä. Illan tilaisuudessa kuusi henkeä halusi vastaan ottaa Jeesuksen pelastajaksensa! On suurta nähdä kuinka Jumalan Henki tekee nyt työtään näiden pienten, vähemmistökansojen parissa. Kansojen jotka ovat jääneet viimeisiksi myös evankeliumin kuulemisen suhteen. Herra ei  kuitenkaan ole heitä unohtanut ja monesti Jeesuksen sanat: ”Monet viimeiset tulevat ensimmäisiksi” ovat nousseet mieleeni heitä ajatellessani.

Mukana evankeliumin työssä: Juha Kotisaari, Pavel Pesonen, Merja, Eija Riikola, Ian ja Satu Cottrell, Tiina Kärkkäinen.