Kaltereiden takaa huuto: "Merja!" 07.10.2016

Latvia, Daugavpils, Riika 30.9.-3.10.2016
 
Kaltereiden takaa huuto:

Matka Latviaan alkaa yleensä aamulla auton kuormaamisella, kuormaan tulee äänentoistolaitteita tai ruokaa, tai molempia, jos on peräkärrykin mukana. Tällä kertaa peräkärryyn lastattiin 260kg kuivaleipää, 160kg vauvanruokaa ja 80kg vehnänjyviä sekä sokeria, Daugavpilsin Pelastusarmeijan työtä varten. Myöhään perjantai-iltana saimme tavarat purettua heidän rukoushuoneelleen, söimme meille valmistetun illallisen ja menimme nukkumaan majapaikkaamme. Aamulla meitä odottivat vankilat vankeineen.


Lauantain ensimmäinen kokous oli Grievan vankilassa, johon vankilapastori Sergei oli saanut mukaan parikymmentä miestä. Heistä valtaosa oli meille uusia tuttavuuksia ja saimme todistaa heille Herran teoista elämässämme. Laulujen aikana erään miehen oli vaikea pidätellä kyyneleitään ja lopussa kuusi miestä nosti kätensä merkiksi siitä, että halusivat tehdä uskonratkaisun. Kiitos Jumalalle siitä!


Kävimme pikaisesti syömässä pastorin kotona Latvian parasta ruokaa, jonka hänen vaimonsa oli meille jälleen laittanut. Kymmenen minuuttia lepoa ja sitten seuraavaan vankilaan. Valkoinen Joutsen vankilassa menimme ensimmäiseksi elinkautisvankien puolelle. Kuljettuamme jälleen kuudentoista lukitun kalteri- tai rautaoven kautta kuului huuto: ”Merja!” Joku vangeista oli tunnistanut meidät. Näille elinkautista tuomiotaan kärsiville vangeille on suuriarvoista kokea se että jotkut muistavat heitä. Tutun ihmisen tulo yhä uudelleen merkitsee paljon. Kokous heidän kanssaan oli vapaa ja iloinenkin ja vangit halusivat myös kuvauttaa itseänsä meidän kanssamme.


Seuraavaksi pidimme kokouksen vankilan kappelissa normaalivangeille joita tuli paikalle parikymmentä. Muutama vanki oli meille tuttu mutta suurin osa ensikertalaisia. Kokous oli hyvin rauhallinen ja ilmeetön mutta jälleen kokouksen lopussa kymmenkunta vankia halusi rukoillen pyytää Jeesusta elämänsä pelastajaksi! Tämän jälkeen lähdimme ajamaan kohti Riikaa, jonne saavuimme iltakahdeksaksi.


Sunnuntain kokous pidettiin Riikan keskusvankilassa. Vankilapastori ei itse tullut paikalle joten saimme itse “kirjoituttaa” itsemme sisään vankilaan. Jälleen parikymmentä vankia tuli kokoukseen. Tunnin aikana Vihtorin puheiden ja Eijan todistuksen ja laulujen jälkeen kokouksen ilmapiiri oli hyvin herkkä ja vaikuttunut. Miehet olivat Jumalan puhuttelussa. Lyhyen päätöksen jälkeen alkoi jälleen miesten käsiä nousta ylös merkiksi siitä, että he haluavat vastaanottaa Jeesuksen elämänsä herraksi. Oli jälleen ihmeellistä nähdä kuinka Jumalan Henki vaikutti vankien sydämissä. Rukoilimme heidän puolestaan ja rohkaisimme heitä. Sitten lähdimme ajamaan kohti Tallinnaa jossa olimme iltakahdeksan maissa. Seuraavana aamuna oli paluu Suomeen.


Jälleen kerran matkustamista 1600km autolla ja laivalla. Äänentoistolaitteiden kantamista, evankeliumin saarnaamista eri tavoin ja ruoan vientiä. Rasitusta paljosta istumisesta ja vaihtelevista majoituspaikoista. Rukousta ja ylistystä ja ihmetystä Herran Hengen vaikutuksesta. Hyvää matkaseuraa ja kiitollisuutta kaikesta! 


Juha (Pavel, Vihtori, Eija, Merja)

Somistekuva

Somistekuva

Somistekuva

Somistekuva